Helsinki punaiseksi – teoria

Hyviä ja pakanoita

Helsinki punaiseksi ?

Onko vielä mahdollista ? Vastausvaihtoehtoja…

  • nykynäkymillä ei koskaan
  • joskus tapahtuu muutos, kuten aina ennenkin joten se on mahdollista
  • mahdollista on uusi edistyksellinen rintama; todelliset punavihreät tms.

Koska Helsinki on viimeksi ollut punainen ?

  • eduskuntavaalit 1966
  • valitsijamiesvaalit 1982

Punaisuuden taustat

  • pitkä kausi vallan ulkopuolella; 1966 oppositiossa 7 vuotta; 1982 ei koskaan presidenttiä, edellinen kunnon kilpailu 1956
  • kansalaisilla muutoshalukkuutta
  • SDP miellettiin muutosvoimaksi
  • SDP:llä selkeä vaihtoehto (uskottava)
  • Kärki: 1966 kahdeksan kohdan ohjelma; 1982 Mauno Koivisto
  • Vaali-innostus

Edellytykset nyt, kysymyksiä

  • oppositioasema (on, miten pitkä tarvitaan, minimi 4 vuotta, mieluummin pitempi)
  • muutoshalukkuutta kansalla, onko sitä ?
  • SDP muutosvoima vai säilyttäjä ? Onko vaihtoehtoja, tulevaisuutta varten, uskottavia ? Tarvittaneen aikaa
  • Mikä on kärki, ei ainakaan kolmea nostettavaa asiaa (niitä ei muista käytännössä kukaan)
  • Vaali-innostus ? riippuu edellä olevista (siis politiikasta ei puolueen organisaatiosta)
  • Ristiriita-asetelma (esim. 2007) ei toimi (hallituksesta muutokseen, myös 2015)

Ennuste

Riittävän pitkä oppositioasema luo kohtuullisen perusasetelman, hallituksen toimet aiheuttavat sen, että muutoshalukkuutta ainakin voimasuhteiden muuttamisen suuntaan syntyy. SDP aletaan mieltää muutosvoimaksi jos puolue pystyy esittämään uskottavia vaihtoehtoja. Lisäksi olisi löydettävä kärki (ohjelma, tavoite, kohderyhmä). Kysymyksiä; vaali-innostus, tukiryhmät (vas, vihr, populistit). Väliin tulevat tekijät ? Niitä aina tulee, ei vain pystytä ennustamaan niihin pitää pystyä reagoimaan.

Kunnallispolitiikka on tietysti eri asia kuin valtakunnan politiikka, Helsingissä ei ole kunnallisvaaleissa saatu vasemmistoenemmistöä, vuonna 1972 oli lähellä eli muutama vuosi yleisvaltakunnallisen vasemmistoenemmistön jälkeen, vaikuttajina yleinen poliittinen aktiivisuus, nuorison aktivoituminen, vuoden toiset vaalit (!); vuonna 1984 eli valitsijamiesvaalien jälkeen SDP:n menestys taas oli huono, vaikuttajina Helsingin korruptioepäilyt ja vihreiden nousu. Erilaisia lähinnä kokoomusvastaisia ryhmiä on saatu aikaan (Auran valinta kauspunginjohtajaksi, 44-46-astelma) ja onhan nytkin kaupunginhallituksessa valtakunnallisella oppositiolla enemmistö. Kunnallisvaaleihin olisi kehiteltävä oma strategia; edellyttää tosin ensin yleisvaltakunnallista nousua (vrt. Tuomioja 1984). 2017 ei Helsinki punaiseksi tule ? 2021 ensimmäinen mahdollisuus – todennäköisesti vasta vuoden 2023 jälkeen (Harakka). Pitkä ja kivinen tie.

MS 15.2.2016