Tänä vuonna, Vapunpäivän jälkeen kuoli helsinkiläisen ns. edistyksellisen sosialidemokratian alkuvuosien keskeinen vaikuttaja Liisa Vasama (1939-2020).
Liisa oli yhdessä Arvo Salon kanssa ns. E-liikkeen ensimmäisiä näkyviä edustajia 1960-luvun puolessa välissä. Liisa, toisin kuin Salo, pysyi mukana liikkeessä sen loppuun saakka (1980-luvun puoleen väliin).
Liisa ei valtakunnallisesti ollut yhtä näkyvä kuin eräät muut liikkeeseen kuuluneet, mutta hänen merkityksensä Helsingissä oli huomattava koska hän muutaman vuoden edusti yksin liikettä piiritoimikunnassa, oli puolueneuvoston jäsen, kaupunginvaltuutettu, lastentarhain lautakunnan (myöh. päivähoitolautakunta) puheenjohtaja ja useamman kauden kaupunginhallituksen jäsen.
Meille nuoremmille ja myöhemmin ns. E-liikkeeseen tulleille Liisa oli esikuva ja uranuurtaja, jota arvostettiin ja voipa sanoa, että jopa kunnioitettiin hänen toimintansa ja rohkeutensa takia.
Liisa itse suhtautui omaan osuutensa jossain määrin vähättelevästi. Kun kirjoitin kirjan E-liikkeestä (Helsinki punaiseksi, Helsingin edistyksellinen sosialidemokratia 1964-1975) niin Liisa lähes suuttui koska hänen mielestään siinä oli liian paljon hänestä. Tosiasia kuitenkin on, että Liisan rooli oli niin keskeinen, että olisi ollut väärin kirjoittaa vähemmän.
Kun olen toimittanut ja kirjoittanut historiakirjoja, niin yleisin valittaja on ollut sellainen, jota mielestään ei ole huomioitu tai toimintaansa on väheksytty. Liisa on toistaiseksi ollut ainoa, joka on valittanut siitä, että hänestä on kirjoitettu liikaa.
Tällä vuosituhannella Liisa toimi mm. Suomen siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana vuosina 2001-2009.
25.6.2020 MS
JK jos haluatte tietää enemmän Liisasta ja muista 1960-1980-lukujen ns. vasemmistolaisista sosialidemokraateista, niin edellä mainittu kirja ja sen jatko-osa löytyvät ainakin Työväenliikkeen kirjastosta ja myös näiltä sivuilta löytyy hieman tekstiä.
Jaa tämä artikkeli